keskiviikko 27. helmikuuta 2008

tauti lähti!

Tänään oli aika hyvä olo ja aattelin koklata ihan lyhyttä ja kevyttä lenkkiä, mutta sitten meninkin 45min ihan normaalivauhtia, eikä tuntunu missään. (paisti vähän jaloissa tauon jälkeen) Tauti ja tauko eivät siis saaneet mitään tuhoa aikaiseksi mun kunnossa! Lintsillä tuli tietty viime viikolla huhkittua hiekoitusämpäreitä kanniskellen, mutten uskonut sen pitävän juoksukuntoa yllä. Mutta hyvä näin, en valita!

Vähän kade oon laskettelusta ja lumesta, mutta sitten alan miettiä petollista mustaa jäätä ja liian pelottavia mäkiä ja kotisohva vaikuttaakin ihan siedettävältä. Mutta ehkä sitä taas joskus vois yrittää selättää rinnekammoa...

lunta!pakkasta!

On ainakin ollut etureisijumppaa! Täällä on hienoa ja yritän olla en-niin-innoissani kun ennalainen soittaa tautivuoteeltaan ja olemme juuri lähtemässä seuraavaan laskuun.. mutta kyllä se tauti ennastakin lähtee..

tiistai 26. helmikuuta 2008

tautia ilmassa

Edellisviikon juoksut jäivät juoksematta fyysillisesti rasittavan työn ja flunssataudin takia. Nyt yritetään vähitellen parannella ja ehkäpä muutaman päivän päästä jo uskaltautuisi lenkille.

perjantai 22. helmikuuta 2008

torstai 21. helmikuuta 2008

hitaan paluun alku

Onskun kanssa kävelyvitonen. tästä alkaa kipuaminen takaisin ihmisten ilmoille.

sunnuntai 17. helmikuuta 2008

ihmejuttuja

Hmm. sulle on varmaan joutunut joku mythbusters-paita johon johdettu sähköt. Varo ettei se pamahda! Kävelin Onskun kanssa 5km. Se leikki lenkkiä. Ohi hölkkäs jioku vetävän keveästi ja kateeksi kävi.

Jos rupeaa käyttäytymään niinkuin terve, tulee terveeksi? :)

torstai 14. helmikuuta 2008

Päivän pohdinnat

Piti vielä ihmetellä tätä sykäriasiaa. Oon nyt tehnyt alustavia havaintoja, että sykkeenmittaus ei ehkä häiriinnykään rintsikoista, vaan mun aluspaidasta! Tai ainakin tänään paidan alas nykiminen auttoi aina, kun sykettä ei näkynyt ranteessa. Mutta en vaan tajua miten se paita voi olla syyllinen. Rintsikoiden ja sykevyön reunat tuntuvat kuitenkin olevan aika tiukasti ihossa kiinni, niin miten se paita muka pääsee sinne väliin tunkemaan? Vai voiko sillä olla näppinsä pelissä asian kanssa, että kyseinen paita on melko sähköistyvää materiaalia ja sitä eestaas vinssatessa sykäri menee tillin tallin? Ei kyllä huvittais juosta paidattomana tähän vuodenaikaan niin kuin ne jotkut tyypit tekee, mutta sillä vois ehkä testata asian. Entä voiko se vaikuttaa, että sykevyö on liian tiiviisti ihossa kiinni? Entäs kylmän ilman vaikutus? Pitää jatkaa tutkimuksia.

Tänään mietin myös sitä, että mistä hitsistä se kylkipistos johtuu? Aika harvoin niitä on tullut, mutta joskus kuitenkin. Tuntuu ettei juoksuvauhdilla tai rasituksella ole mitään osaa asiassa, kun pistoja on tuntunut ihan lössylläkin lenkillä. Guuglettamalla löytyi tieto (tai voiko nyt satunnaisia nettijuttuja tiedoksi kutsua...), että se johtuu siitä, ettei ruoka ole ehtinyt sulaa kunnolla ennen lenkkiä. Olisko sitten näin? Yritän kyllä aina välttää syömäilyäkin juuri ennen lenkkiä...

lenksuilua

(Toivottavasti mun juoksuraportit ei käännä liikaa veistä flunssaisen tiimipartnerin kipeässä kurkussa. Yritän hehkuttaa vain kohtuullisesti! :))
Ti kävin viikon kevyellä, tais mennä n. 25min. Siitä ei sen ihmeempiä. Tänään sain äipylin lähettämän ystävänpäiväpaketin (tai oikeastaan siitä tuli ilmoitus jo aikoja sitten, mutta vasta tänään takapuoli jaksoi pungertaa postiin asti), josta paljastui muun muassa uudet sporttibrat, joita piti sitten heti testata tänään reippaalla 40 minuuttisella. Ne on muuten hyvät, mutta ehkä vähäsen isot, eli juoksu pitää pitää tasaisempana hölskymisen minimoimiseksi. Saattaa kyllä olla, että sekin on tottumiskysymys, koska ei ne kyllä mitenkään löysätkään ole. Mutta eniveis. Tän päivän lenkki meni tosi hyvin! Lämppäsin eka kotona 10min joraamalla hulluna vapain tanssimuuvein reggaen tahtiin. (en keksiny muutakaan lämmittelyä äkkiseltään, prot tekee ehkä jotain sivistyneempää! :D) Sitten kipaisin lenkille jopa vähän liian innokkaana ja ekan 10min juoksun jälkeen piti vähän jarrutella, mutta voimat eivät kuitenkaan uuvahtaneet kesken vaan kipitin juoksuaskelin kiltisti liki koko lenkin lukuunottamatta paria julmaa ylämäkeä. Kyllä se rapakuntokin vaan on noussut, vaikkei uskois. :D Tai sitten ne oli Zarkuksen sävelet, jotka siivittivät ipodista käsin. :)

maanantai 11. helmikuuta 2008

taudille erävoitto

Saikkua, saikkua perjantaihin asti. Keuhkossa röhisee ja antibiootteja pitää ruveta napsimaan. Juoksukielto. Huono säkä työterv.lääkärissä: tämä oli se joka on harrastanut keskimatkoja valtakunnallisella tasolla ja suunnillen ensimmäinen oli et nyt sitten juokse.. en kai sitten.. ainakaan tänään. Nyyh!

sunnuntai 10. helmikuuta 2008

täällä ollaan!

Yks ohjelman mukainen lenkki jäi väliin kaiken säätämisen takia ja viikonloppunakin vain makasin sisätiloissa tylsistymässä...Mutta nyt aattelin lähteä pitkälle lenkuralle, jos vaikka alakuloinen mielialakin siitä vähän virkistyis.
On noi taudit kyllä tyhmiä! Nyt yrität äity vaan ottaa niin rennosti kuin mahdollista ja syödä herkkuja, niin tulee varmasti parempi olo. :)

taas kipee!

GrrRRprrrXX&*%#&!!!

Missäs se ennalainen piileksii? Viimeksi oli suklaafondue menossa.. :)

perjantai 8. helmikuuta 2008

sohjotaaperrusta

Vastaako tunnin Onskun kanssa sohjossa vaeltaminen kevyttä 45-minuuttista?

torstai 7. helmikuuta 2008

köpiköpi

Mattoa mattoa, 50min. Sykemittarista jäi lähetin kotiin, eikä sykkeitä pelkällä narulla mitata, joten en yhtään tiedä missä menin. Osin tuntu raskaalta ja jossain vaiheessa rupesi kylkeen pistämään (liekö kiireessä hotkaistu voikkari syynä)Pistos meni kyllä aika nopeesti ohi.

Jollain lailla se maksimisyke pitäisi hahmottaa. Yleinen kaava 220-ikä ei kaikilla olleskaan pidä paikkaansa. Jossain on ohjeita kunka rääkätä itseään maksimisykkeeseen (se raja jossa syke ei enää nouse vaikka rasitus lisääntyy, mutta se kuulostaa vaaralliselta ja ainakin turhalta sopivien harjoitussykkeiden hakemiseen. Tarkkaile kummoisia sykkeitä mittari on kirjannut kun mielestäsi olet juossut tosi kovaa. Arvioi siitä sitten vaikka vähän yläkanttiin pyöristäen. Turvallisempaa on arvioida maxsykettä vähän alakanttiin kuin yläkanttiin.

Kävin vuosi sitten Vierumäellä kuntotestissä, jossa ei menty suinkaan tappiin asti vaan joillakin tasoilla toteutuneesta tehon ja rasituksen suhteesta arvioitiin max syke. Siinä max sykkeeni oli 186. Max syke ei kuvaa kuntoa, on henkilökohtainen ominaisuus.

keskiviikko 6. helmikuuta 2008

kipikipi

Tänään meni 45 min kevyt ympäri Töölönlahden ja sitten kipitin kilttinä opiskelijana kansallismuseoon luonnostelemaan. (Julkisilla paikoilla piirtäminen on kylläkin silkkaa ajanhukkaa. Mä en ainakaan pysty keskittymään, kun joku koko ajan katsoo olan yli)
Mäkin voisin kyllä joku päivä yrittää määritellä mun oikean maksimisykkeen jonkun kaavan opastamana, niin sykkeidenkin tuijottelussa voisi olla enemmän mieltä.

maanantai 4. helmikuuta 2008

asiaan

Nyt ruvetaan hommiin. Mattojuoksuna TV -piti olla kevyt, mutta sykkeet nousee vielä niin, ettei ollut ihan kevyt. Polar on taas jossain välissä päättänyt säätää olettamaansa maksimisykettä joten sen mukaan olen juossut 112%:n sykkeellä. Syke max 177, keksisyke 163. Tunti, alussa ja lopussa verryttely. jess!

Oheishärpäkkää

Oon askarrellut kalenteria, josta voisi raksia päiviä maaliviivalle asettumiseen. (tavoite pysyisi mielessä päivittäin raksiessa.) Tällä hetkellä on menossa Berlin kalendar vol2., mutta se saanee pian seurakseen kolmosen, koska äärimmäisen tiukat ulkonäkökriteerit eivät salli kömmähdyksiä. (kuten nyt on blogin ankaran värikurin myötäkin jo huomattu)
Luulen, että kohta pitänee luopua liimaa-leikkaa-systeemistä ja siirtyä askartelemaan tietokonemaailmaan, koska hermo ei kestä enää kauan tuota paperisilppua...

sunnuntai 3. helmikuuta 2008

Aurinkoa!

Tänpäiväinen pitkä lenkki jäi vähän nysäksi, kun oli kiire kotiin siivoamaan suklafondue-kutsuja varten. Tuli kuitenkin köpöteltyä nelisenkymmentä minuuttia tuolla kauniissa talvisäässä. (aurinko oikeesti meni piiloon, kun lähdin ulos, mutta todistettavasti se paistoi päivemmällä, kun pakersin kouluhommien parissa)

pyryä&myräkkää

Käytiin O:n kanssa taistelemassa talvimyrskyssä. Reipasta kävelyä (hmm..TOSIreipasta)
Ihanaa! 6.7 km kansalaisen karttapaikan mukaan. Pistin sinne linkin, jotta voi huvikseen käydä lenkkejä mittailemassa. Entäpä Ennuliini? Ootko ollut ulkona?

lauantai 2. helmikuuta 2008

onneksi on matto

Juoksumatolla talsiminen ei nyt tietenkään ole maailman kiinnostavinta hommaa, mutta näillä ilmoilla hyvä optio. Siis mattoa 40min,ja päälle punttista. Tuntui siltä, että kovempaakin (pitemmälle) olisi voinut mennä. Syke nousee vielä vähän liian helposti.
Ensimmäinen oikea harjoitus. Ei huono!

perjantai 1. helmikuuta 2008

mamman viikon saldo

Ei oo mamman viikon saldo hääppönen. Tiistaina 50 min stepperillä swiik-swkiik ja onsku on tulla hulluksi. Eilen 1 h koirahölkkää/kävelyä, joka tuntui ihan mukavalta niiltä osin kun tie oli hiekotettu. Välillä piti köpitellä niinku olisi rollaattori unohtunut bingon pihaan. Ja kyllä toppatakissa ja villapaidassa tarkenee hölkäten nollakelillä.
Nyt on sellainen keli ettei onskukaan halua ulos. Vettä/räntää vaakasuoraan.

Niin piti vielä...

...kysellä miten mamman harjoittelu on edennyt? Alunperinhän tää blogi perustettiin sitä varten, että voidaan virtuaalisesti tökkiä ja kannustaa toisiamme lähtemään lenkille. :)

viikon reipas

Tänään hölkyttelin viikon 40 minuuttisen. Lumimyrsky lakkasi parahiksi, eikä satanut lumi ollut vielä ehtinyt sulaa/jäätyä, joten juoksuolosuhteet olivat lokoisahkot. Uusi toppikin oli ainakin vähän venynyt parin lenkin aikana ja uusien järjestelyjen kanssa rintsikoiden alareuna tuli jotenkuten toimeen myös sykevyön kanssa, joten sykkeenmittauskin onnistui. Noissa mun monitoimirintsikoissa on siis mahdollista tunkea sykevyö topin reunan sisään, jolloin vain sykereseptorit (vaimiksiniitänytsittensanotaankaan) ovat kosketuksissa ihoon ja muu vyö kankaan päällä, tai sitten vyön voi pujottaa topin sisäpuolella oleviin lenksuihin, jolloin se pysyy paikallaan, mutta on ihoa vasten (=hiertää helpommin). Tänään oli käytössä tuo jälkimmäinen vaihtoehto. Kun/jos sinne maratonille asti joskus päästään, niin jätän kyllä vyöt suosiolla kotiin lepäämään, koska luultavasti hermoilen muutenkin ihan tarpeeksi enkä jaksa ruveta raivoilemaan typerän kumilenksun kanssa (joksi paljon rahaa maksanut sykevyö muuttuu ruvetessaan hankalaksi :D).

Itse juoksu sujui tänään ultimaattisen hyvin, joskin byrokraattisen hitaasti, ja kävelyä lenkillä oli vain pieni osa. Lenkkisoundtrackissa kuultiin mm. Wild Cherryn kappale Play that Funky Music White Boy kotitekoiselta tanssimusa-mix-levyltä. I<3 my Ipod. :)